Lapsille ja nuorille on tarjolla erilaisia kuntoutuspalveluja, kuten esimerkiksi puheterapiaa, psyko- tai musiikkiterapiaa. Terapiapalveluiden piiriin pääsystä tulee jutella lääkärin kanssa, joka voi kirjoittaa lapselle lähetteen kuntoutukseen. Kuntoutuksessa tärkeää on pyrkiä sitomaan se luontevaksi osaksi lapsen arkipäivää ja mikäli mahdollista tehdä kuntoutusta tukevia harjoitteita myös kotona.

Hyvä, terveellinen ja monipuolinen ravinto on kasvavalle lapselle hyvin tärkeä tekijä. Nykyisin lapsilla on monenlaisia allergioita ja sairauksia, kuten keliakia, jotka vaativat erityistä tarkkaavaisuutta ruuan valmistuksessa. Huolissaan ollaan myös pienten lasten lisääntyvästä lihavuudesta.

Lastenneuvolatyön tavoitteena on tukea lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä ja seurata kehityksen kulkua puuttuen siinä havaittaviin mahdollisiin ongelmiin. Tärkeänä tehtävänä on myös tukea tuoreita vanhempia heidän vanhemmuudessaan ja auttaa heitä heidän jaksamisessaan, ja sitä kautta tukea lapsen mahdollisimman hyvän kasvualustan saamista kotona.

Kooluterveydenhoidossa huolehditaan lapsen rokotteiden saannista, seurataan vuosittain hänen kasvuaan ja kehitystään sekä ohjataan tarvittaessa eteenpäin lääkärin vastaanotolle. Kouluterveydenhoidon tärkeänä tehtävänä on varsinaisen hoidon lisäksi jakaa lapsille ja nuorille tietoa terveellisistä elintavoista, ruuasta ja liikunnan merkityksestä. Kouluterveydenhoitaja toimii myös oppilashuoltoryhmän jäsenenä.

Vanhempien mielenterveyden ongelmat heijastelevat myös lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin. Myös lapsi voi kärsiä mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta. Sekä lapsen että aikuisen mielenterveyden hoitaminen on tärkeää ja hoito tulisikin aloittaa mahdollisimman pian oireiden ilmaantuessa.