|
Pahoinpitelyä koskeva lainsäädäntö
Vuonna 1948 annettu YK:n ihmisoikeusjulistus määrittää jokaiselle ihmiselle ikään, rotuun, uskontoon ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta mm. perusoikeudet, joiden perustana on, että jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Suomen perustuslain perusteluissa todetaan, että yksilö tulee perusoikeuksien suojan piiriin syntymänsä hetkellä ja perusoikeudet kuuluvat hänelle hänen kuolemaansa saakka. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta kieltää ruumillisen kurituksen. Rikoslain pahoinpitelypykälien (rl 21. luku 5 §, 6 § ja 7 §) mukaan sekä aikuisen että lapsen pahoinpitely on yhtä lailla rangaistavaa eikä vanhemmilla ole oikeutta käyttää minkäänlaista väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Väkivallan käyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sen käyttäjä nimittää sitä kuritukseksi.
Monille tulee yllätyksenä, että lapsen fyysinen kurittaminen ei ole koskaan perheen sisäinen asia. Alle 15-vuotiaaseen kohdistunut pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos. Rangaistuksen vaatiminen ei siis ole asianomistajan eli uhrin tehtävä, vaan viranomaisilla on aina velvollisuus tutkia tapahtunut ja vaatia asianmukaista, lakiin perustuvaa rangaistusta lapsen kurittajalle. Yksilön fyysinen koskemattomuus on lailla turvattu, eikä sitä muuta uhrin ja tekijän keskinäinen suhde.
Pahoinpitelyn tunnistaminen
Lapseen kohdistuva pahoinpitely voi olla esimerkiksi lyömistä, potkimista, tukasta vetämistä tai vauvojen ravistelua. Henkistä pahoinpitelyä on muun muassa alistaminen, lapsen mielen loukkaaminen tai uhkailu. Kotona pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen on lapselle traumaattinen kokemus, sillä vanhemmiltaan ja kodissaan lapsi kaipaa ennen muuta turvallisuutta ja huolenpitoa.
Pahoinpitelyn kohteeksi joutunutta lasta voi olla vaikea tunnistaa, koska fyysisiä jälkiä ei aina ole. Voimakkaat ja toistuvat pahoinpitelyt aiheuttavat kuitenkin helposti häiriöitä lapsen tunne-elämään. Hän voi saada erilaisia pelkotiloja, uni ja syöminen häiriintyvät, itkuisuus, levottomuus ja ahdistuneisuus lisääntyvät, myös aggressiivisuutta voi ilmetä. Tällaisia oireita voi toki syntyä muistakin syistä, mutta näihin oireisiin aikuisten tulisi reagoida, sillä lapsi tarvitsee apua.
Mitä tehdä, jos epäilee lasta pahoinpideltävän
Pahoinpitelytilanteeseen voi olla vaikea puuttua. Perheenjäsenten välisiä asioita on totuttu pitämään yksityisasioina. Rikokset eivät kuitenkaan ole yksityisasia. Jos et uskalla sekaantua tilanteeseen itse, tee lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa ja sen voi tehdä nimettömänä oman kunnan lastensuojeluviranomaisille. Lastensuojeluviranomaisten yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta tai internetistä oman kunnan sosiaalitoimiston kohdalta. Ilmoita kiireelliset tapaukset poliisille.
Lastensuojelulain mukaan kunnan, valtion ja seurakunnan palveluksessa oleva on velvollinen ilmoittamaan ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta kunnan lastensuojelulle. Tarvittaessa lastensuojelu tekee pahoinpitelystä rikosilmoituksen poliisille. Törkeissä tapauksissa voi myös sairaala tehdä suoraan rikosilmoituksen.
Väkivallaton kasvatus ei ole mitenkään ristiriidassa vastuuntuntoisen ja muut huomioon ottavan kasvatuksen ja käytöksen kanssa. Kurituksesta vapaa kasvatus on rajojen asettamista ja välittämistä - ilman väkivaltaa. Älä varasta lapsesi tulevaisuutta. Älä lyö lasta.
|